Kun maailma yllättää – yhä uudestaan

Photograph (c) by Orren Jack Turner, Princeton-

Olemme saaneet ihailla jo pitemmän aikaa uutta uljasta maailmaa. Kun Suomen talous on karahtanut kiveen eikä papereilla sitä enää kuntoon saada, on käytössä sakset. Meidät on armon vuonna 2024 yllättänyt moni asia. Miksi näin on käynyt, sitä voimme nyt tässä pohtia.

Otetaan nyt tarkasteluun vaikkapa hämmästyttävä ja täysin puskista tullut yllätys, Suomen väestörakenteen keikahtaminen takapainoiseksi. Nyt täysin yllättäen tarvitaan hoitopaikkoja ikääntyneille ja kouluja suljetaan, koska ei ole oppilaita. Suomen väestönkasvu on pysähtynyt ja vain ulkomailta saatu tuore veri pitää meitä kansakuntana kasvukäyrällä. Tokihan tuo on ollut tilastoista nähtävissä iät ja ajat mutta varautumisen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Sakkaamiseen on herätty, mutta onko sitä oikeasti ymmärretty, epäilen pahasti.

Kun katsotaan tilastoja, jotka ovat toki kaikkien saatavilla olleet aina, nähdään kehitys todella selvästi. Kahdenkymmenen vuoden välein napsaistu ostos on melko jäätävää luettavaa. Nuoriso katoaa ja me pitkäikäiset valtaamme alaa. Kun 1962 oli 0-14 vuotiaita noin 1,2 miljoonaa enemmän kuin 75 vuotiaita ja sitä vanhempia, tilanne oli vuonna 2022 kääntynyt niin, että nuorisoa oli enää 240 000 henkeä enemmän kuin varttunutta väestönosaa. Nuorisoa on kadonnut 450 000 mutta varttuneita ollaan saatu lisää 500 000. Tuo on tietysti hiipuvan valtion merkki.

Kun tilastoista kaivaa esiin vielä sen, että Tilastokeskuksen kriteerien mukaan ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä on kohonnut vuoden 1990 lukemasta 37 000 vuoden 2022 lukemaan 508 000, tiedetäänkin jo, mistä edes vähäinen väkiluvun kasvu on saatu. Suomalaistaustaisten lukumäärä on tuossa 32 vuodessa kasvanut noin 95 000 sielulla. Jos katsotaan asiaa lyhemmällä välillä, vuodesta 2020 vuoteen 2022 suomalaistaustaisten lukumäärä putosi 34 000 sielun verran, eli siinä tilastossa alamäki on meneillään. Käänne tapahtui jo 2015, ja siihen toki valtio reagoi kai jotenkin. Ehkä, en muista.

Budjetissa maahanmuuttoon suunnatut varat (1000€)

Tilastot ovat siis pitkään kertoneet, että Suomen väestöpohja alkaa heikentyä. Jatkuvaa talouskasvua on vaikea rakentaa maassa, jossa väkiluku pienenee ja sen vähäinenkin kasvu on maahanmuuton varassa. En osaa tarkalleen sanoa, mikä meidän politiikka maahanmuuton suhteen on. Onko tarkoitus pitää väestönkasvua yllä houkuttelemaan Suomeen lisää asukkaita? Onko tarkoitus houkutella täällä jo olevia lisääntymään ahkerammin? Vai onko hiipuminen hyväksyttävä suunta? Kaikki nämä vaihtoehdot ovat relevantteja, mutta vaativat toki erilaisia toimia. Valtion budjetissa maahanmuuttoon suunnatut varat ovat heitelleet kymmenen vuoden aikana noin 77 miljoonasta tuonne 705 miljoonaan. 2021 jälkeen panostusta on lisätty, mutta se on jo kääntynyt laskuun ja arvoitus on vuosi 2025.

Suomessa suuri ongelma, kuten toki muuallakin, on tieteen muuttuminen magiaksi. Sen sijaan, että asioita tutkittaisiin, mietittäisiin ja tehtäisiin rauhassa pitkäjänteisiä päätöksiä, joissa pysyttäisiin yli vaalikausien, meillä huudetaan, tempoillaan ja mennään laput silmillä. Ehkä vähän tässä kärjistän, mutta siltä tuo nyt pahasti näyttää. Ajelehdimme maailman merillä, koska jostain syystä emme enää osaa lukea edes karttaa.