Täällä ei saa imettää!


IMG_0069Tärkeintä on otsikko, jolla klikit kerätään, ei niinkään artikkelin sisältö. Tämän oivalsin jo varhain mutta uskoin todeksi liian myöhään. Sosiaalisen median ylivertaisuuden julistuksen maaniseen crescendoon ovat yhtyneet jo kaikki tahot. Elämä ja menestys eivät lymyä kaduilla, kirjastoissa tai kahviloissa, ei oikeiden ihmisten kohtaamisissa vaan pikkunokkelissa päivityksissä somessa. Olen kuunnellut luentoja, joissa kirjailijan menestyksen vannotaan rakentuvan oman virtuaaliaktiivisuuden kautta. Huulta pitää heittää nopeasti, toistuvasti ja kaikilla kanavilla, muutoin perii unohdus.

Kun joskus  yli kymmenen vuotta sitten perustin blogia, kuvittelin sen tarjoavan lukijoille hiukan lisävalaistusta kirjoittamiseen ja kirjojeni syntyyn, ehkä jopa mielenmaisemaani. Jo silloin hoettiin nykyisiä mantroja mutta ei ihan niin kuumeisesti kuin nyt. Päivitystahti ja oma pulssi saivat erota toisistaan, paljonkin. Uusi kanava tuntui mukavalta, hiljaisuuteen syntyi mukavaa vuoropuhelua.

Ajat tietysti muuttuvat, ja hyvä niin. Mutta meillä jokaisella on lupa pitää tai olla pitämättä muutoksista. Muutamien viime vuosien aikana somesta on ollut minulle enemmän surua kuin iloa. Jatkuva uutisvirran seuraaminen on sekä rasittavaa että turhauttavaa. Jokaisella ihmisellä tuntuu olevan suunnaton tarve kommentoida kaikkia päivän uutisia. Asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida kaiken kymmenessä sekunnissa, on yllättävän paljon. Kaltaiselleni ihmiselle, joka haluaa rauhassa perehtyä asioihin (niihin, jotka minua ylipäätään edes kiinnostavat) ja tutkia niitä vähintään viikon, nykyinen vaahtosuinen keskustelukulttuuri ei anna mitään. Tärkeintä ei ole hallita faktoja vaan kommentoida nopeasti, meni syteen tai saveen.

Kirjailijan kohdalla someongelma mutkistuu entisestään. Sankaritarinat miljoona twiittiä tykittäneestä kirjailijasta, joka nousi tuntemattomuudesta maineeseen seitsemässä minuutissa, kiertää sitkeästi kustantamoiden mainos- ja markkinointiosastoja. Seurauksena on, että valikoivien algoritmien maailmassa kirjailija näkee Facebookissa lähinnä muiden kirjailijoiden mainostavan itseään, jatkuvalla syötöllä. Kirjailijalle kehittyy nopeasti syndrooma, jossa hän hädissään yrittää itsekin kertoa omasta kirjastaan jotakin, ettei teos huku päivitystulvan pyörteisiin. Ja niinpä pian huomaa, että inhottuaan ylenpalttista mainostamista on itsekin mainostamassa, ettei ihan jää osattomaksi. Tauti on puhjennut, minkäs teet.

Olen varmasti raskaasti väärässä, mutta ilolla. Some on perseestä. Kun datakeskukset kärähtävät, on kirjailijan kuolemattomia twiittejä turha etsiä. Ei löydy tulevaisuudessa nidettä, jossa olisi Eino Leinon kootut twiitit, letkeät facettelut, ihqut instakuvat. Kiikkutuolissa miettii, mitä silläkin ajalla olisi voinut tehdä, jonka tuhlasi hästägejä näpräämällä. Ehkä olisi voinut kirjoittaa sen kirjan, joka ei koskaan valmistunutkaan?

Olen varmasti väärässä, mutta some ei ole siunaus vaan kirous. Nuo henkiset peräkammarinpojat, jotka ennen jupisivat itsekseen hulluuksiaan halkoliiterissä, saavat äänensä nyt kuuluviin. Ennen hullu löysi harvoin toista hullua edes mopolla, nyt ääliöklusteri liimaantuu kokoon somen avulla hetkessä. Sokeiden valtakunnassa silmäpuoli nousee kuninkaaksi, onnea voittajille.

Olen väärässä, mutta some on pahempi kuin aivosyöpä. Kun katselee junassa istuvia nykyihmisiä, huomaa, kuinka lähes kaikki näpräävät jotakin helvetin laitetta älytön virne kasvoillaan. Peukalo liikkuu, otetaan kuvia itsestä. Olen tässä, vaikka en osaa kuvailla yhdenkään vieressäni istuneen ulkonäköä tai vaatteita, koska sometin koko matkan. Tässä on siellä, tai jossain, synapsien ja reitittimien mykässä välimaastossa.

Olen väärässä. Kaikki sen tietävät ja voivat sen aukottomasti todistaakin. Joka tapauksessa olen somevuoteni 2015 punninnut vaa´allani ja todennut, että siitä on ollut minulle enemmän murhetta kuin iloa. Siksi ongelmaan pitää puuttua, ja puutunkin. Tässä muillekin ohjeita.

Someongelman selvittäminen

Someongelman selvittäminen on vaiheittain etenevä prosessi, jossa tutkitaan sekä ihmisiä että yhteisöpalveluita.

Somevauriotutkimus

Ihmiselle on syytä tehdä somevauriotutkimus, jos ihmisten oireet, aivoissa havaitut ongelmat tai sisäilman haju viittaavat mahdolliseen someongelmaan.  Somevauriotutkimuksia tekevät esimerkiksi psykiatrit, jotka tarjoavat kunto- tai käytöstutkimuksia.

Tutkimus aloitetaan aivojen riskianalyysillä

Aivojen riskianalyysissä tutkija tutustuu ihmisen rakenteeseen ja aivoihin ja etsii niistä nk. riskirakenteita. Riskirakenteet ovat rakenteita, jotka oletettavimmin sisältävät mahdollisia someteknisiä ongelmia. Lisäksi tutkija keskustelee ihmisen ystävien kanssa ihmisen historiasta, tehdyistä hoidoista ja kuntoutuksista sekä ystävien tekemistä havainnoista.

Tutkimus jatkuu aistinvaraisella tutkimuksella

Aistinvaraisessa tutkimuksessa tutkija tarkistaa ihmisen sometilit ja tutustuu ihmiseen myös ulkopuolelta. Mukanaan tutkijalla voi olla esimerkiksi sudokuja, jolla voi mitata ihmisen keskittymisvaikeuksia. Myös tietojärjestelmä ja sen toimivuus sekä sen vaikutus somessa liikkumiseen täytyy selvittää. Kierroksen päätteeksi tutkijalla on käsitys ihmisen aivoista ja laitteista sekä niiden toimivuudesta ja kunnosta.

Tarvittaessa tutkitaan aivoja tarkemmin

Jos tutkija epäilee aivojen kuntoa ja toimintaa, tulee aivot tutkia tarkemmin. Aivot avataan ja tehdään tarkempia mittauksia, otetaan laboratoriossa analysoitavia materiaali- tai pintanäytteitä, selvitetään vuotoreittejä, tehdään lämpökuvauksia jne.

Lopuksi kirjoitetaan raportti

Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jossa kuvataan seikkaperäisesti ihmisessä oleva somevaurio ja siihen johtaneet syyt. Lisäksi on syytä pyytää tutkijaa kirjoittamaan korjaustapaehdotus, joka tulee toimimaan hoitosuunnittelun pohjana.

Lähde: Sometusliitto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s