Jälkinäytös


Kirjallisuuden vesilasi tosiaan loiskahti paperisen tusinatorstain aikana. Keskustelun käyminen tekemisen rajoista ja säännöistä on aina tervetullutta. Yhteenvetona minulle jäi tästä keskustelusta kouraan seuraavat seikat.

Juridisessa mielessä ongelmaa tekstin lainaamisessa ei ole, koska Inhan tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Hän kuoli 1930, 85 vuotta sitten, ja tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Teknisesti ongelma on se, ettei sitaatteja ole merkitty selvästi. Lähdeluettelohan ei erittele kuinka paljon lainauksia on tehty kustakin mainitusta teoksesta ja kuinka ne on sijoiteltu tekstiin. Tämä oli se varsinainen teostekninen ongelma, jossa on tapahtunut selkeä arviointivirhe.

Lukijan ongelma taas on se, ettei hän voi tietää, ihaileeko hän nyt Rajalan vai Inhan lennokasta tekstiä. Toisaalta, jos lukee teosta pelkkänä tekijästä irrallisena taideteoksena, asialla ei ole merkitystä.

Hyviä puolia keskustelussa oli montakin. Ensinnäkin, nyt kirjallisuudesta edes puhuttiin, mikä on muutoin tuiki harvinaista. Toiseksi, moni varmasti kiinnostui Inhan teoksista. Niiden löytäminen omiin käsiin on toinen juttu, mutta ehkä saamme pian uusintapainoksen vaikkapa tuosta teoksesta Hellas ja helleenit.

Huono puoli oli liiallinen kuumeneminen. Kuten jo edellisessä postauksessa tuumin, virhe oli enemmänkin lapsus, kiireen tai väärään lopputulokseen päätyneen puntaroinnin tulos. Toinen huono juttu tässä oli, että Finlandian esiraadilta tämä meni läpi käsien. Nyt jo liikkuu spekulaatioita siitä, oliko raati innostunut juuri Inhan tekstistä. No, Luoja yksin tietää, vaan ei kerro.

Panu Rajalaan kohdistuu selkeästi suuria tunteita. Vaikka tässä nyt sattui kuumottava arviointivirhe, ei kannata repiä pelihousujaan totaalisesti. Minulta löytyy hyllystä myös toinen kirja, johon sisältyy Finlandia-kohua, ainakin omasta mielestäni.

Unio MysticaVuonna 2008 ilmestyi Rajalan kirjoittama Unio Mystica. Koska Waltari on suosikkini, kirja oli minulle suuri tapaus. Minusta kirja oli erittäin hyvä ja olisin halunnut nähdä sen Tieto-Finlandia ehdokkaana. Eipä näkynyt. Mutta näin se onni täällä vaihtelee. Yritetään elää siinä seassa, kukin omatuntonsa kanssa.

Tässä vielä eilistä porinaa:
WSOY:n tiedote
Leena Majander-Reenpää puolustaa Panu Rajalaa plagiointikohussa
Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho: ”Panu Rajalan teos ei ole plagiaatti”

Yksi kommentti artikkeliin ”Jälkinäytös

  1. Paluuviite: Missä menee plagioinnin raja? | J. T. Kinnusen Kammio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s