Klikkaa kuvaa ja OSTA!
Tapani Bagge tunnetaan suomalaisen rikoskirjallisuuden todellisena kummisetänä. Ammattikirjoittajaksi jo parikymppisenä heittääntynyt Bagge on kirjoittanut niin legendaarisia Jerry Cottoneita kuin opettanut rikosromaanin kirjoitusta eri oppilaitoksissa. Baggen kohdalla ei kyse ole siitä, millaisia rikosromaaneja hän osaa kirjoittaa, vaan siitä, millaisia hän haluaa kirjoittaa.
Vuonna 2009 Bagge toi kirjalliselle näyttämölle Valpon ylietsivä Väinö Mujusen. Sarjan ensimmäisessä osassa, Valkoinen hehku, Mujunen ei ole vielä niin suuressa roolissa, kuin tulevissa kirjoissa. Vuoden 1938 Suomessa jotkin haavat ovat vasta arpeutumassa ja uudet syntymässä. Espanjan sisällissodasta palanneet sankarit sekoittavat kuohuvaa 30-luvun loppua, jolloin eräs Urho Kekkonen ei ollut vielä jalustalle nostettu valtiomies.
Klikkaa kuvaa ja OSTA!
Sarjan seuraavassa osassa eletään välirauhan rauhatonta aikaa. Amerikassa siirtolaisena aikaansa, ja ehkä vähän muitakin, tappanut Bill Kovanen saapuu Suomeen oikomaan muutamia mutkia. Samalla Kovanen aiheuttaa harmaita hiuksia Mujuselle, jota elämä on jo valmiiksi hiukan murjonut.
Sirkka Sarin mystinen sukellus Aulangon hotellin savupiippuun ja matkustajakone Kalevan synkkä kohtalo kietoutuvat sujuvasti kirjan jännittävään tarinaan. Mujusesta kehkeytyy tämän kirjan myötä kiinnostavalla tavalla noir-henkinen etsivä, jota välillä potkivat omat ja vieraat.
Klikkaa kuvaa ja OSTA!
Mujusen seikkailujen kolmas osa vie sankarimme Äänislinnaan asemasodan junnaavana vuonna 1942. Ongelmat eivät jätä Mujusta rauhaan edes kaukana idässä ja sodan synkkä puoli näyttäytyy hänelle suomalaisen keskitysleirin muodossa. Kommunistit eivät ihan suosiolla sulata Suomen virallista linjaa ja Helsingin kivimuurien suojissa piilottelee sabotööri jos toinenkin.
Erityisesti tässä jaksossa viehättää Äänislinnan kuvaus, sen elämänjuoksu ilmeisessä välitilassa menneen ja väistämättömän tulevan puristuksessa. Jälkiviisaina voimme jo haistaa palaneen käryn, jota aikalaiset vasta aavistelevat.
Klikkaa kuvaa ja OSTA!
Sarjan neljännessä osassa ollaan jo vuodessa 1944. Nyt vanhat ystävät ovatkin vihollisia ja viholliset ystäviä. Kun takinkääntämisestä tulee taidetta, on Mujusenkin rikostutkimuksissaan taiteiltava kuilun partaalla.
En tässä tarkemmin lähde paljastamaan Mujusen kohtaloita. Luin nämä kirjat heti niiden ilmestyttyä ja pidin niistä paljon. Ajankuva on mainio ja sarjan myötä Mujusesta kasvaa melkoinen persoona.
Vaikka Tapani Bagge on julistanut, ettei Mujunen enää astu näyttämölle, protestoin jyrkästi. Mujusta kaivataan suomalaisessa dekkarikentässä kipeästi. Hän on etsivä, joka välillä hukkaa jopa elämänsä mutta löytää aina lopulta senkin. ´Toivonkin tapaavani Väinön vielä kirjan sivuilla.
Pienenä jälkihuomautuksena täytyy vielä sanoa, että näemmä nämä kirjat irtoavat nyt kovakantisina todella edullisesti. Kaikki neljä on rapiat neljäkymppiä. Jokaisen osan voi mainiosti lukea yksittäisenäkin, joten säästäväiset voivat valita, haluavatko sukeltaa vuoteen 1938, 1940, 1942 vai 1944. Hyviä lukuhetkiä!
Savurenkaita 