Voiko kirjailijalla olla tavoitteita?


IMG_0065 (2)Kun sain (taas) romaanin valmiiksi, iski kirjoittamisen jälkeinen tyhjyys. Käsikirjoitusten tekeminen on iso ponnistus henkisesti ja vähän fyysisestikin, jos ja kun painaa pitkiä päivä. Loppumetreillä mukana kuvioissa on tiiviimmin myös kustantaja, jonka kanssa pohditaan tekstiä, julkaisua, ulkoasua ja sitä, onko medianäkyvyyden eteen tehtävissä jotain. Mukavia ja tarpeellisia asioita kaikki, mutta yksinäisen puurtamisen sijaan tuo on sosiaalista vuorovaikutusta, joka vaatii taas erilaista suhtautumista.

Romaanista irtautuminen on oma juttunsa. Henkilöt on hyvästeltävä, aikakauteen poratut kaivot täytettävä ja katse on käännettävä eteenpäin. Kun kirjailijaa haastatellaan uudesta kirjasta, se on hänelle jo vanha. Jotkut kommentit alkavat lipsua, koska mielessä on jo uudet aiheet. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää.

Ehkä pahin kompastuskivi kaltaiselleni jatkuvasti eteenpäin katsovalle puurtajalle on jatko. Mitkä ovat tavoitteeni kirjailijana ja voiko sellaisia olla? Jatkanko eteenpäin samaa rataa tallaten? Rahan pakottamana? Vai tavoitellen jotakin edistystä, uutta ja ihmeellistä? Mitkä edes voisivat olla kirjailijan järkevät tavoitteet? Kirjallisuus ei kuitenkaan ole tiiliseinä, jossa muurataan vatupassin kanssa tiili tiilen päälle.

Joskus nuorena, komeana ja voittajaksi syntyneenä asetin itselleni tavoitteita myös kirjallisuuden saralla. Vaikeasti mitattava tavoite oli parantaa kirjoittamista jatkuvasti sekä välttää luutumista ja urautumista. Omasta mielestäni olen siinä onnistunut, mutta kriitikot ja lukijat voivat olla toista mieltä. Tietysti terveessä nuoruuden uhossa kuvittelin myös, että komeilen myydyimpien kirjojen listalla TOP10:ssä, saan Finlandia-palkinnon ja kirjojani käännetään ulkomaanmarkkinoille. Kuten tiedätte, nämä kovat ja helposti mitattavat tavoitteet ovat kaikki saavuttamatta.

Voisin olla pettynyt. Ja kieltämättä joskus olenkin, varsinkin kun kirjojen myyntitilitykset saapuvat. Yleensä yli 2 vuotta vanhojen kirjojen myynnistä ropsahtaa tilille 1.49€. Tuotanto voi olla laaja, mutta ilman jatkuvia uusia nimikkeitä vajoaminen lentohiekkaan on nopeaa. Tällä hetkellä kovakantisista romaaneistani on 3 loppuunmyytyjä, tietokirjoista se ainoa ja novellikokoelmista ensimmäinen. Kaikkia muita teoksia voi yhä ostaa. Mutta eihän kukaan vanhoja kirjoja osta.

En tiedä, olenko tyhmä vaaliessani yhä jonkinlaista tavoitteellisuutta. Kirjallisen ilmaisun kannalta se on selviö, mutta roikun yhä henkisesti kiinni myös noissa kolmessa kovassa, vaikka en voi tehdä niiden eteen tämän enempää. Yritän kirjoittaa aina paremmin niistä aiheista, joista innostun. Loppu on kiinni jostakin, kohtalosta, onnesta, tähtien asennosta. Ennen kuin uusi työ lähtee käyntiin, mieli askartelee ulkokirjallisissa seikoissa, sillä sellaisiahan nuo ovat.

Mitä tapahtuu, jos joskus onnistun nuo kolme kovaa saavuttamaan? Hiipuuko jokin sisäinen liekki, jonka olemassaoloa en ole edes huomannut? En osaa sanoa. Luotan harvoihin ihmisiin, ja minä en kuulu niiden joukkoon. Täyttymystä odotellessa täytyy tehdä lista aiheista, joista vielä haluan kirjoittaa. Ehkä se auttaa minua mahdollisen menestyksen tuoman katastrofin ylitse.

 

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s