Menoja ja vähän tulojakin


Viimeiset viikot ovat olleet sosiaalisesti vilkkaita. Tuossa muutama viikko sitten osallistuin WSOY:n järjestämään kirjalliseen aamiaiseen, jossa mukana oli viisi kirjailijaa ja joukko lukijoita. Tilaisuus oli rento ja ainakin kirjailijan kannalta oikein mukava. Tuollaisessa epävirallisessa tilaisuudessa voi kertoa kirjasta tavallista laveammin sekä kuulee myös muiden kirjoista. Minäkin olen yhä myös lukija, jota kiinnostaa uudet kirjat. Hieno tilaisuus, jollaisia kyllä kaipaa lisää!

Hyvät raportit tapahtumasta löytyvät Kirjasfääristä,  Ritalta ja Karon Kuvalehdestä.

Saman päivän aikana vierailin myös Kansallisarkistossa kaivamassa isoisäni tietoja. Kantakortit löytyivät (niitä oli tosiaan kaksi) ja muutama muukin dokumentti mutta kaipaamiani tietoja ei. Pitää hiukan miettiä, miten tästä voi edetä.

Illalla oli vuorossa Kariston syyskauden avajaiset, jossa oli mukava tavata suuri joukko vanhoja tuttuja ja muutama uusikin kasvo. Tästäkin tapahtumasta löytyy raportteja Kirjasfääristä ja Magdalenan blogista.

Seuraavalla viikolla olikin vuorossa Bonnierin tuparit, jossa paikalla oli siis sekä WSOY:n että Tammen väki. Vieraita oli riittävästi ja tuttuja niin paljon, että pää meinasi seota. Ja raporttia löytyy Ritalta.

Viikon kruunasi perjantaista sunnuntaihin Oriveden Opistolla vietetyt Uuden kirjan päivät, jossa olin kertomassa historiallisen romaanin rakentamisesta. Tämä tilaisuus löi minut ällikällä monestakin syystä.

Esiintymiseni oli lauantaina klo 9:30. Odotin aamutunneiksi seitsemää kuulijaa, mutta sali olikin täynnä, 60 tuolia varattuna ja vain muutama vapaana! Lisäksi yleisö oli erittäin kiinnostunutta, kysymyksiä esitettiin runsaasti vielä kahvi- ja lounastauollakin.

Olin iloisesti yllättynyt myös siitä, että ohjelmisto oli ovelasti rakennettu niin, että aamupäivän muut esiintyjät, Heidi Köngäs ja Sirpa Kähkönen, tavallaan täydensivät luentoani tai minä pohjustin heitä, ihan miten haluatte. Esittelyt ja juonnot hoiti Kristiina Wallin niin sutjakkaasti, että aikataulustakaan ei lipsuttu eikä mitään olennaista jäänyt sanomatta.

Ja kun näin paljon oli viikolla menoja, oli todella mukavaa, että tästä tilaisuudesta koitui myös tuloja, sillä esiintymispalkkio, matkat ja ateriat maksettiin. Loistavan tilaisuuden ainoa murhe oli itseaiheutettu, sillä jouduin palaamaan romaanin ääreen heti lounaan jälkeen. Iltapäivän ja illan ohjelma olisi myös ollut mainio, mutta kun pitää kirjoittaa niin minkäs teet.

Aivan loistava tilaisuus, oli todella mukava saada olla mukana! Kiitokset Jyrki ja Kristiina!

Nyt on palattu arkeen ja vastassa on tutut arjen murheet. Mutta kuolema tulee kummiskin, joten leuka pystyyn ja eteenpäin.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Menoja ja vähän tulojakin

  1. Kröhöm.. mä olen ihan alottelija näissä hommissa mutta mun esikoiseni julkaisun jälkeen mut kutsuttiin Itiksen kirjastoon jossa piti olla vaikka mitä ja kuinka paljon. Olikin vain kaksi kiusallista, minä ja kirjastovirkailija 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s