Osa 4: Nyt kirjoittamaan!


Sinulla on materiaali koossa, tiedät kutakuinkin mitä olet tekemässä ja romaani alkaa jo jyllätä päässäsi. Henkilöt puhuvat sinulle, juoni alkaa punoutua. Alat olla sietämätöntä seuraa muille, tuijottelet seinille ja murahtelet kun sinulle puhutaan. Synnytys alkaa, painu siis kirjoittamaan.

Kirjan alkulause on päässäsi, vaikka saatat kuvitella jotakin muuta. Kaiva se nyt esiin alitajuntasi syövereistä ja anna mennä. Vaikka kirjan aloitus on erittäin tärkeä, et ole lyömässä jalkojasi märkään betoniin. Älä siis jää hiomaan täydellistä aloitusta, sillä voit sen muuttaa vielä monta kertaa. Usein huomaat, että ensimmäinen luku on turhaa tyhjäkäyntiä ja poistat sen lopulta kokonaan, tai siirrät kokonaan toisen luvun alkuun, kun viimeistelet romaanisi rytmitystä. Nyt on tärkeintä päästä työhön kiinni ja saada teksti rullaamaan.

Kirjoittamisessa ei sinänsä ole mitään mystistä, jos sinulla on taipumusta alalle. Vaikka olet kuullut paljon puheita siitä, että kaikki voivat tehdä kaikkea, totuus on, että toisilla on synnynnäinen kyky tehdä jotkin asiat paljon helpommin kuin toisella. Kirjoittaminen ei vaadi yliluonnollista hienomotoriikkaa mutta sitkeyttä se vaatii. Niiltä, joilta juttu luistaa luonnostaan, istumalihaksia vaaditaan vähemmän, niiltä toisilla hiukan enemmän. Mutta suurinkin kukkula siirtyy paikasta toiseen, kun sitä säännöllisesti nakerretaan vaikka vain lusikallinen kerrallaan.

On hyvinkin mahdollista, ettei sinulla ole joka päivä aikaa kirjoittaa romaaniasi. Mutta jos nyt suinkin voit varastaa itsellesi viikosta 4-5 päivää tai yötä, jolloin voit kirjoittaa ainakin tunnin tai enemmän, tarina alkaa elää päässäsi. Säännöllisyyden taika on siinä, että aivot alkavat prosessoida tarinaa alitajunnassasi. Ne kirjoittavat silloinkin, kun sinä et kirjoita. Huomaat, että alkukankeuden jälkeen kaikki helpottuu. Tarina alkaa purkautua ulos kiihtyvällä vauhdilla, luvut tuntuvat valmiilta ja tiedät lopettaessasi, miten jatkat seuraavana päivänä.

Jos pystyt säännölliseen kirjoittamiseen, tuskasi pienenee huomattavasti. Mitä useammin joudut käynnistämään aivosi uudelleen pitkän tauon jälkeen, sitä raskaampi on taipaleesi.

Kirjoittaessasi sinun kannattaa pitää mielessäsi draamasi kaari, mutta sallia myös sivujuonet ja muut suunnitelmaan syntyvät poikkeukset. Tee tämä kuitenkin tarinan ehdoilla. Vaikka pikku episodit olisivat kuinka hauskoja, niitä on turha liimata tarinaan, jos ne eivät edistä tai syvennä sitä millään lailla. Voit vaikka laittaa ne talteen myöhempää käyttöä varten, jos et henno tuhota niitä. Vaikka kyse onkin luovasta työstä, pitää päämärän olla selvä. Jos et kirjoittaessasi itsekään tiedä, mihin romaanisi on menossa, se näkyy lopputuloksessa.

Ole itsellesi armollinen. Vaikka on hyvä, että pyrit kirjoittamaan säännöllisesti, ei sinun pidä tappaa itseäsi väsymykseen. Joskus on vain tärkeämpiäkin asioita kuin kirjoittaminen, se on kylmä totuus. Mutta jos yllätät itsesi tämän tästä sohvalta makaamasta vaikka kirja on kesken, mieti vielä kerran, haluatko todella olla kirjailija. Hyvä kirjailija erottaa laiskuuden ja väsymyksen toisistaan, pysyvästi.

Tekstinkin suhteen sinun on oltava armollinen. Jostakin syystä joka päivä ei synny loistavaa tekstiä. Asia voi olla toisin jo seuraavana päivänä, jolloin voit korjailla edellisen päivän tekeleitäsi. Joskus on vain parempi mennä eteenpäin kuin jäädä junnaamaan kohtaan, jonka viimeistelyvaiheessa heittää kuitenkin suoraan roskiin.

On siis tärkeää oppia tuntemaan itsensä. Ihminen on siitä kiero eläin, että se mukavuudenhalussaan pyrkii huijaamaan myös itseään. Toisinaan taas liiallinen fanaattisuus sammuttaa kaiken arvostelukyvyn. Löydä polkusi siitä välistä niin saat kirjoitettua kirjan ilman että uhraat siihen kymmenen vuotta taikka mielenterveytesi.

Omat kokemukset!
Tässä on vahvuuteni. Luojan kiitos, mieleni on järjestäytynyt siten, että osaan orkestroida työni tehokkaasti. Olen tottunut kiireeseen ja pystyn puristamaan itsestäni irti monta pimeää yötä jos on tarvis. Draaman kaari pysyy päässäni kirkkaana mutta joskus sitä on hyvä raapustella myös paperille.

Ja kun laiskottelen, laiskottelen kunnolla. Laiskottelu on palkinto hyvästä työrupeamasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s