Osaat kirjoittaa, onnittelut siitä! Mutta niin osaa moni muukin. Kirjan synnyttämiseen ei riitä se, että osaat latoa kauniita sanoja peräkkäin. Sinulla on oltava joku idea. Kun puhutaan kirjailijan lahjakkuudesta ja mielikuvituksesta, se piilee juuri tässä. Kyky keksiä ideoita ja toteuttaa ne omalla tavallaan on taito, jota ei voi kunnolla opettaa
Mutta ei hätää. Kun olet lukenut paljon ja pitänyt silmäsi auki, on sinulla varmasti runsaasti ideoita, tai ituja niihin. Älä päästä itseäsi vähällä tässä vaiheessa. Kirjan idea on erittäin tärkeä. Huonosta aiheesta hyvin kirjoitettu kirja ei kiinnosta ikinä niin paljon kuin hyvästä aiheesta huonosti kirjoitettu kirja. Uhraa aikaa sille, että otat selvää, mitä ja miten on kirjoitettu niistä aiheista, jotka kiinnostavat sinua. Oletko itse jäänyt kaipaamaan jotakin aihetta, josta ei ole kirjoitettu, jotakin näkökulmaa?
Jos haluat erikoistua johonkin genreen, kuten rikosromaaneihin tai historiallisiin romaaneihin, sinulla on jo raamit kasassa. Hae ideaa alueelta, johon haluat mennä. Usein on niin, että hyvä idea on synteesi monista mielessäsi velloneista asioista ja huomaatkin suunnittelevasi aivan jotain muuta, mitä aluksi luulit tekeväsi. Se ei ole katastrofi vaan lupaava alku.
Kun sinulla on omasta mielestäsi hyvä idea, mieti vielä kerran. Raaka totuus on se, että jos samasta aiheesta ilmestyy samana syksynä kymmenen kirjaa, kauneinkin lumihiutale katoaa kinokseen.
Sinulla on kuin onkin idea, jonka ympärille voit alkaa rakentaa romaania. Luun lihottamiseen tarvitset taustamateriaalia, joskus enemmän, joskus vähemmän. Taustatyö voi olla faktojen keräämistä, ajankuvan rakentamista, omien muistiinpanojen läpikäyntiä, joskus jopa haastatteluja. Havainnoi ja paina mieleesi. Ole imuri.
Mieti kirjasi henkilöitä. Ketä tarvitset tarinan kuljettamiseen, ketä et. Lukijan muistissa pysyy hyvin seitsemän keskeistä henkilöä, kahdeksas alkaa jo vaipua varjoihin. Sivuhenkilöitä voi tietysti olla enemmänkin, mutta ei niitäkään pidä vaivata turhaan. Jokaisen henkilön pitää elää, älä luo yhtään turhaa henkilöä.
Valitse hyvä näkökulma, mitä haluat kertoa, mitä jättää kertomatta. Tarvitsetko monta kertojaa, miksi? Kertoja määrittelee kirjan tyylin, joten mieti sitä tarkasti. Kokeile, millä tavalla alku lähtee liikkeelle parhaiten.
Muista, että idea on alkukuva joka sisältää aiheen, näin tulee käymään tässä miljöössä. Varsinainen kirjan teema syntyy siitä, kuinka käsittelet aihettasi. Miten, miksi, mihin, milloin? Jos aiheesi on vallankumous, voi teemasi olla vallanhimo ja ahneus. Teema on hyvä pitää mielessä koko ajan, se on kirjasi mehukkainta ydintä.
Tapahtumien rytmittäminen on tärkeää. Draaman kaari pitää lukijan hereillä, älä yritä selittää itsellesi, ettet tarvitse sitä. Jännityksen kiristäminen, suvanto, jännitys kiristyy uudestaan, iloa, surua, kaikkea sopivassa suhteessa. Tee hyvä suunnitelma myös rytmityksen suhteen. Muistele, mitä olet oppinut, joko koulunpenkillä tai lukiessasi.
Älä turhaan rasita itseäsi aloittamalla varsinaista kirjoitustyötä kun valmistelut ovat kesken. Silläkin tavalla voi syntyä hyvä kirja, mutta prosessi lyhentää varmasti elämääsi enemmän kuin työ, johon lähdet hyvin valmistautuneena.
Kirjan suunnitelmaa ei ole pakko kirjoittaa paperille. Se mahtuu hyvin kallonkin sisään, mutta paperille luonnostelusta ei tietenkään ole haittaa, jos pelkää hukkaavansa päänsä. Älä kuitenkaan maalaa itseäsi nurkkaan suunnitelmiesi kanssa. Suunnitelma on kartta, joka estää sinua eksymästä. Se ei todellakaan kerro sinulle sitä, miltä maisema oikeasti näyttää kun pääset matkaan. Kun tarina alkaa elää, se kyllä menee sinne minne haluat, mutta omilla ehdoillaan.
Tuntuuko yhä, ettei aiheesi ole hyvä? Ei tämäkään idea kuulostanut aikoinaan kummoiselta. Saarelta löytyy valtava apina, joka rakastuu naiseen. Apina tuodaan kaupunkiin ja se karkaa. Silti kaikki tietävät, mistä on kyse.
Jos et itse luota itseesi, sinuun ei luota kukaan muukaan.
Omat kokemukset! Esikoispaukut tuli siis tuhlattua huolettomasti mutta erittäin tyylikkäästi. |
Kiitos näistä pohdinnoista, hyviä ohjeita! Aiemmatkin osat tuli luettua.
Tämä on minusta hyvä: ”Älä turhaan rasita itseäsi aloittamalla varsinaista kirjoitustyötä kun valmistelut ovat kesken.” Tosiaan, voihan kirjoitusprosessi olla erilainen, ja joku saattaa aloittaa varsinaisen kirjoittamisen nopeasti. Mutta voi olla hyvä antaa itselleen ensin suunnittelurauha.
Ainakin itse olen huomannut tuon, että jos ryntää kirjoittamaan turhan aikaisin, on suuremmat tuskat edetä. Toki valmista syntyy niinkin, mutta kyllä se pohdinta pitää kuitenkin tehdä vaikka valkeaa näyttöä tuijottaen.