Vielä kerran lainauskorvauksista


Olen ollut hiukan hämmentynyt siitä keskustelusta, joka on vellonut lainauskorvausten ympärillä. Maaria Pääjärven pitkä ja polveileva kannanotto oli analyyttinen, tosin jotkut päätelmät olivat minusta hiukan outoja.

Lähdetään liikkeelle faktoista. Meillä on laki siitä, että lainauskorvauksia pitää maksaa. Puhutaan kohtuullisesta korvauksesta, mikä on tietenkin pelkkää sanahelinää. Kohtuullisuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Mutta meillä on siis laki, että lainauskorvauksia pitää maksaa, joten niitä maksetaan.

Sanaston tilittämät korvaukset perustuvat siis lakiin ja lainausmääriin. On tietysti selvää, että parhaiten myyvät kirjailijat ovat myös eniten lainauksia kerääviä. Näin raha tulee rahan luo, mikä on omalta osaltaan aiheuttanut kritiikkiä. Minusta tässä ei ole mitään pahaa. Jos kerran ihmiset haluavat lainata näitä kirjoja ja korvaus maksetaan lainausten mukaan, asia on kunnossa. En muutenkaan näe järkeväksi jatkuvasti demonisoida niitä kirjailijoita, jotka ansaitsevat hyvin. He ovat tehneet töitä menestyksensä eteen, olisi mieletöntä syyttää heitä siitä, että työstä tulee myös rahaa.

Myös argumentit siitä, että lainauskorvausten nosto hyödyttää vain rikkaita kirjailijoita, on absurdi. Vuoden 2011 korvauksista herui yli 1000 euron potti 261 kirjailijalle, eikä tässäkään vielä tilitetty koko määrärahaa. Esimerkiksi Kirjailijaliitossa on noin 660 jäsentä, joten tuo 261 kirjailijaa kattaisi jo 40% liitonkin populasta. Kun muistetaan vielä, ettei meillä ole hirveästi tuotannon suhteen aktiivisia kirjailijoita, liitossa tai liittoon kuulumattomia, on luku minusta melko hyvä. Jos määrärahoissa todellakin ponnistettaisiin Tanskan tasolle, 261 kirjailijaa olisi saanut 6000 euroa tai enemmän. Tuolla nostolla vähintään 3000 euron tilityksen olisi saanut  jo 460 kirjailijaa.  En tiedä muista kirjailijoista, mutta minulle tuokin olisi jo merkittävä summa.

Olen ollut seuraamassa lainauskorvausjärjestelmän pystytystä ensi askelista lähtien. Osallistuin jo 2008 tilaisuuteen, jossa Sanasto tiedotti suunnitelmistaan. Silloin vielä puhuttiin tilitysten alarajan lisäksi ylärajasta, joka olisi ollut 10000 euroa vuodessa per kirjailija. Tämä leikkuri olisi toteutuessaan lisännyt rahaa vähemmän lainauksia keränneille kirjailijoille, mikä olisi varmasti vähentänyt tätä keskustelua rikkaiden kirjailijoiden turhasta tukemisesta. Jos jotakin tasausta halutaan suorittaa jakoperusteissa, se toteutuisi parhaiten tämän leikkurin avulla.

Itse olen sitä mieltä, että lainauskorvausjärjestelmä on hyvä jo nykyisessä muodossa. Minusta menestyviä kirjailijoita ei pidä tässäkin rangaista, on vain hyvä, että kirjat kiinnostavat lukijoita. Määrärahaa tulisi korottaa, ei sen takia, että kirjailijat ovat ahneita, vaan sen takia, että moinen laki kohtuullisesta korvauksesta on säädetty. Jos rahaa ei haluta jakaa, lakia pitää muuttaa.

Vaikka lainauskorvaus on osa kirjailijan toimeentuloa, ei keskustelussa pidä asettaa järjestelmän viaksi niitä vikoja, joita aiheutuu muista syistä. Vähälevikkisten ja vähän lainattujen kirjailijoiden tukeminen on kulttuurin kannalta varmasti tärkeää. Tästä tuesta päättävät apurahalautakunnat, yksityiset ja valtiolliset. Jos kirjailija ei kykene elämään kirjojensa myynnillä, apurahoilla ja lainauskorvauksilla, on kirjailijan hyvä pysähtyä myös itse miettimään omaa asemaansa. Jos lukeva yleisö, kirjoja ostava ja lainaava kansa, eikä kulttuuritahot osoita kiinnostusta kirjailijan teoksia kohtaan, ketä ne kiinnostavat? Jos taas kirjojen menekki on kohtuullinen eikä tekijänpalkkiot silti riitä mihinkään, on kirjailijan mietittävä sopimuksiensa järkevyyttä. Joka tapauksessa, jos työllään ei elä, on mietittävä, onko moista työtä järkevää tehdä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s