Ei mitään kaikesta


Neil Armstrong on kuollut. Mies, joka näki kuusta maan kun sitä ennen kaikki ihmiset ja ihmisapinat olivat nähneet maasta kuun. Jos joku kuvitteli, että Armstrongin kuukävelystä alkaisi uusi, uljas tieteen ja taiteen renesanssi, erehtyi hän pahasti.

Kuu on saanut olla rauhassa vuosikymmeniä. Ihmisen tavoite valloittaa avaruus on kuihtunut. Kuu on saanut kylmetä rauhassa.

Tieteessä suurien hankkeiden katalysaattoreita on tasan kaksi: sota ja raha. Kylmä sota edisti parhaiten avaruuskilpailun asiaa. Idän murruttua ei ollut tarvetta pullistella, ei varsinkaan kun avaruudesta ei ole heti saatavissa suoranaista rahallista hyötyä. Mikään ei aja meitä eteenpäin. Punaiseksi jättiläiseksi paisuva Aurinkomme on uhkana liian kaukana. Kaikki, mikä on ajassa kauempana kuin kvartaalin päässä, on kirjanpitäjille liian kaukana.

Maailma vannoo pikavoittojen nimeen. Ei ole sattumaa, että pikajuoksija Usain Bolt on maailman tunnetuin urheilija. Kuka olisikaan ADHD-television ääressä istuvalle ihmiselle parempi julkkis kuin mies, jonka suoritus kestää alle 10 sekuntia. Kuka jaksaa seurata mitään suoritusta, joka kestää vuosia tai vuosikymmeniä? Ihmisten suurin tragedia on kaiketi elinajan piteneminen, sillä elämästä halutaan selvitä nopeasti. Pois turha nysväys, kehdosta hautaan tehokkaasti.

Kuinka tämä mielipuolinen maailma näkyy kirjallisuudessa? Ainakin siten, että kirjat lyhenevät. Kun Dostojevskin Idiootin suomennoksessa on 732 tiuhaa sivua, on Sofi Oksasen Puhdistuksessa 380 sivua. Ja myönnettävä on, että Idiootin uudelleen lukeminen ei houkuttele edes minua. Nuoruusvuosieni jälkeen olen pilaantunut niin, että 40 ensimmäisen sivun aikana on jo tapahduttava jotakin mullistavaa ja 300 sivun jälkeen lopun on häämötettävä. No, tehtiin niitä lyhyitä kirjoja ennenkin, mutta nykyään niitä suositaan yhä enemmän. Tiiliskivet eivät ole haluttuja, eivät edes lukuromaaneina.

Mutta rahastetaanko kirjallisuudessa pikavoittoja, etsitään kuumin aihe ja kyhätään siitä kirja nopeasti, ennen kuin kohu laantuu? Kyllä, kiusaus nostaa tumma Mannerheim ratsaille on liian houkutteleva. Sillä kuten tieteen kehitystä ajaa parhaiten sota ja raha, on menestyvän kirjailijan käytävä sotaa palstatilasta saadakseen rahaa. Ilman kohua, hypeä ja palstatilaa hyvän kirjan kirjoittanut kirjailija on yhtä lähellä taloudellista menestystä kuin Neil Armstrong 21.7. 1969 Maata.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s