Kilpailujen satoa


Pian julistetaan Kariston kirjoituskilpailun kolme onnellista voittajaa. Nämä hetket ennen lopullista ratkaisua ovat osallistujille pahimmat. Kun postia ei kuulu, alkaa epäilys hiipiä mieleen mutta silti toivo vielä elää. Ehkä sittenkin…

Moneen kilpailuun itsekin osallistuneena tiedän, että odottaminen voi olla piinallista. Piina voi jatkua jonkin aikaa kisan jälkeenkin.  Kun tulokset ovat selvillä ja voittajien tekstit luettavissa, voi herätä outo tunne siitä, että oma teksti oli vähintään yhtä hyvä, ellei parempikin kuin palkitut. Viime metreillä kyse on lopulta tuomariston mausta, sillä suurissa kilpailuissa hyviä tekstejä on aina enemmän kuin palkintoja. Samat aiheet ja juonikuviotkin toistuvat useissa eri käsikirjoituksissa, jolloin ne tavallaan taistelevat toisiaan vastaan. Joitakin aiheita on selkeästi ilmassa, muutoin on vaikea selittää joidenkin tarinapolkujen yleisyyttä.

Kilpailuun saapui 474 käsikirjoitusta. Kolme voittaa palkinnon, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että 471 häviää. Minusta kaikki ne, jotka osallistuivat kisaan, ovat voittaneet ainakin itsensä. Kirjoittamaan oppii pitkälti kirjoittamalla, joten työ ei todellakaan ole mennyt hukkaan. Romaani on siksi mutkikas laji, että harjoitus ei ole koskaan pahasta.

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Kilpailujen satoa

  1. Onko niillä 471:llä kilpailun palkintojen ulkopuolelle jääneellä vielä mahdollisuus saada käsikirjoituksensa kuitenkin julkaistua Kariston ohjelmassa, eli saattaako olla, että kilpailun jälkeen vielä otettaisiin yhteyttä…?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s